AL: Energia kiertää kuin ikiliikkuja

Edelläkävijä: Bioenergian tuottajat ja elintarvikeyritykset hyödyntävät toisiaan Honkajoella.
Toimittaja: Anneli Kallioniemi, julkaistu Aamulehdessä 24.2.2014

Tulija huomaa ensimmäisenä tuulimyllyt, jotka kohoavat mäntymetsästä.
Sitten näkyvät Honkajoki Oy:n tehtaat. Niissä lihateollisuuden sivutuotteet eli teurasjätteet muuttuvat steriiliksi lihaluujauhoksi, luomulannoitteiksi, rehuiksi sekä rasvaksi, josta Neste Oil tällä hetkellä valmistaa Porvoossa biodieseliä.

Lähellä komeilee Lihajaloste Korpelan valmisruokatehdas ja vähän matkan päässä valoaan hohtavat KKK-vihanneksen ja Honkatarhojen kasvihuoneet. Ollaan Kirkkokallion teollisuusalueella Pohjois-Satakunnassa, josta lähtee vihanneksia ja lihajalosteita ero puolille maata.

Tien toiselta puolelta kuuluu jyskettä. Taaleritehtaan Biotehdas rakentaa siellä 8,5 miljoonan euron biokaasulaitosta, joka valmistuu loppukesällä. Kirkkokallion yritysten kasvi- ja muun biojätteen kierrätys harppaa silloin ison askeleen.

-Pian osa energiavirroista kiertää laitoksesta toiseen kuin ikiliikkuja, hehkuttaa Kirkkokallion kehittämiseen osallistuvan Food Park Oy:n toimitusjohtaja Hannu Uusihonko.

Biokaasulaitos pystyy käsittelemään 60 miljoonaa kiloa biohajoavaa jätettä vuodessa. Laitoksen mädättämö nielee elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja yhdyskuntien biojätteitä laajalta alueelta Länsi-Suomesta.

Mädätysjäännös on orgaanista lannoitetta, joka aiotaan myydä seutukunnan maatiloille.

Biokaasulaitos tuottaa kaasua lähes viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Maahan vedetään putki, jota pitkin kaasu johdetaan moottorivoimalaan. Sen rakentaa Vatajankosken Sähkö höyrylaitoksensa viereen vielä tänä vuonna.

Moottorivoimalan kokonaisteho on yhteensä 3,6 megawattia lämpöä, höyryä ja sähköä vuodessa. Laitos on yksi ensimmäisistä koko maassa. Kaikki höyry menee Honkajoki Oy:lle. Voimalasta palaa lämpöenergiaa biokaasulaitokseen. Hiilidioksidin tuotantoa kasvihuoneisiin selvitetään.

Elintarvikealan yritykset ja energiayhtiöt tekevät lähekkäin tiivistä yhteistyötä. Jäte ei ole jätettä, vaan naapuriyrityksen resurssit, Uusihonko iloitsee.

Kirkkokallio on kasvanut 1980- luvulta saakka. Ensin sinne sijoittui Honkajoki Oy, jonka Atria ja HK Scan omistavat nyt puoliksi. Sitten tuli Laihialta yrittäjä Timo Rapila, joka rakensi kasvihuoneita ja ryhtyi lämmittämään niitä ympäri vuoden Honkajoki Oy:n hukkalämmöllä. Honkatarhat tuottaa salaatteja, yrttejä ja kurkkuja.

Kasvihuoneita on jo 7,5 hehtaaria, kun mukaan luetaan Ikaalisten Luomun omistama tomaattitarha KKK-vihannes Oy.

Vihreän sähkön tuotannosta valtakunnan verkkoon huolehtivat yhdeksän tuulimyllyä ja tuleva moottorivoimalaitos. Tuulivoimalat tuottavat sähköä vuodessa selvästi enemmän kuin sitä kulutetaan Honkajoella. Tuotanto on jatkuvaa, mutta tehot vaihtelevat. Vaikka kaikki sähköverkot kaatuisivat, Honkajoella riittää sähköä.

”Tällaisia esimerkkejä tarvitaan”

Honkajoen Kirkkokalliolla käy paljon vieraita kotimaalta ja ulkomailta. He ihailevat, miten energiatehokkaasti ja ekologisesti tuotamme elintarvikkeita, Hannu Uusihonko kertoo.

Kehuihin yhtyy teollisten symbioosien avainaluetta Sitrassa johtava Jyri Arponen. Tällaisia tarvitaan maailmalla. Kirkkokallion alue on edelläkävijä ja loistava esimerkki tulevaisuuden toimintamallista, joka on kiertotalous.

Arposen mukaan teollisia integraatioita on tyypillisesti syntynyt prosessiteollisuuden sisällä. Ei tule mieleen yhtään samanlaista konseptia kuin Kirkkokalliolla, jossa eri toimialojen synergiat sopivat näin saumattomasti yhteen.

Arponen kiittää honkajokelaisia yhteishengestä. Ratkaisut ovat lähteneet yritysten tarpeista eikä niin, että yrittäjille olisi köydellä työnnetty neuvoja, kursseja ja tonttipalveluita. Myös elinkeinopolitiikka on ollut ansiokasta.

Sitra käyttää Kirkkokalliota malliesimerkkinä esitellessään maailmalla suomalaista osaamista.

Fakta: Kirkkokallion teollisuuspuisto
Pinta-ala: noin 150 hehtaaria, sisältäen tuulipuiston.
Työllistää suoraan tai välillisesti yli 200 henkilöä.
Yritysten liikevaihto yhteensä jo noin 100 miljoonaa euroa.
Investoinnit viitenä viime vuotena yhteensä 100 miljoonaa euroa.