Ei antibiooteille: suomalaisista raaka-aineista valmistettu Poultry Protein Meal on puhdas ja proteiinirikas raaka-aine
Lihankulutuksen voimakas kasvu on luonut lihateollisuudelle paineita tehostaa tuotantoa. Tuotantomenetelmät kuitenkin vaihtelevat paljon etenkin lääkkeiden käytön suhteen. Suurimmat lihantuottajamaat hyödyntävät tuotantoeläinten kasvatuksessa antibiootteja rutiininomaisesti, mikä on nostanut mediassa ja tutkijoiden keskuudessa voimakkaan keskustelun antibioottien käytön seurauksista sekä superbakteerien leviämisestä.
Antibiooteilla kasvattamiselle on kuitenkin vaihtoehto, ja esimerkiksi Suomessa broilereita ja sikoja kasvatetaan jo ilman antibiootteja. Näistä broilereista on valmistettu myös Honkajoen Poultry Protein Meal – proteiinirikas raaka-aine, jonka valmistuksessa käytetty raaka-aine on 100 %:sti peräisin suomalaisista broilereista, joita ei ole lääkitty antibiooteilla kasvatuksen aikana.
Lukuaika: 5 min
Antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö kiihdyttää superbakteerien leviämistä
Antibioottien käyttö tuotantoeläinten kasvatuksessa on arkipäivää maailmalla. Muun muassa Aasiassa, Amerikassa ja Etelä-Euroopassa antibiootteja käytetään ennaltaehkäisevästi tehostamaan eläinten kasvua ja estämään sairauksia. Eläimiä myös lääkitään moninkertaisesti enemmän kuin ihmisiä – esimerkiksi USA:ssa 80 % antibiooteista kuluu tuotantoeläinten hoitoon.
Runsainta antibioottien käyttö on Kiinassa, jossa kilogrammaan eläintuotteita käytetään 40 kertaa enemmän antibiootteja kuin Norjassa. Vähäisintä antibioottien käyttö tuotantoeläinten hoidossa on Pohjoismaissa. Tutkijat käyvätkin nyt kiivasta keskustelua siitä, miten paljon eläinten hoidossa käytetyt antibiootit vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön. Aihe on merkittävä osa suurempaa ongelmaa, sillä antibioottien ennaltaehkäisevä ja rutiininomainen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien superbakteerien kehittymistä ja leviämistä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan vuosittain kuolee vähintään 700 000 ihmistä superbakteerien aiheuttamiin tauteihin ja komplikaatioihin. Superbakteerit ovat yksi aikamme suurimmista terveysuhkista, ja kuolemantapausten ennustetaan kasvavan jopa 10 miljoonaan vuosittaiseen uhriin vuoteen 2050 mennessä, jos antibioottien käyttöä ei vähennetä.
Tuotantoeläinten hoidossa käytetyt antibiootit vaikuttavat meihin kaikkiin
Tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden ihmisten terveyden ja tuotantoeläinten hoidossa käytettyjen antibioottien välillä. Esimerkiksi Alankomaissa antibiootteja käytettiin runsaasti tuotantoeläinten kasvun edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä vielä 2000-luvulla. Ihmisten hoidossa antibiootteja taas käytettiin todella tiukoin perustein, mutta siitä huolimatta maan terveydenhuolto kamppaili pitkään superbakteereja vastaan.
Vaikka tutkimukset ja median keskustelut käsittelevätkin suurelta osin nimenomaan kontaktia ihmisiin ja ihmisten ruokiin, on huomionarvoista nostaa esiin myös se, että eläinperäiset sivutuotteet ovat peräisin samoista eläimistä. Eläinperäisiä sivutuotteita tai niistä valmistettuja raaka-aineita hyödynnetään paljon esimerkiksi tuotanto-, turkis- ja lemmikkieläinten sekä kalojen ruoissa. Bakteerit leviävät siis kokonaisvaltaisesti yhteiskunnassa ja ympäristössä.
Pohjoismaissa antibioottien käyttö on tarkasti valvottua ja vähäistä sekä ihmisten että eläinten hoidossa, ja Suomessa laki sallii ainoastaan yksittäisen, sairastuneen eläimen hoidon antibiooteilla. Myös eläinperäisten sivutuotteiden käsittely on tarkoin säänneltyä, mutta näin ei ole kaikkialla maailmassa. Siksi meidän onkin tärkeää panostaa erityisesti siihen, mistä käyttämämme raaka-aineet ovat peräisin.
Vastuulliset tuotantoketjut ovat osa tulevaisuuden kulutusta
Antibioottien suuri käyttö on seurausta kasvavan lihankulutuksen luomasta paineesta tehostaa tuotantoa. Eläinten lääkitseminen on nähty tähän saakka halvempana ja nopeampana tienä saavuttaa tehokkaampi tuotanto, sillä eläinten hyvinvointia ja terveyttä vaalivat kasvatusmetodit vaativat suuria panostuksia tuotantoketjun toimintamalleihin aina teknologisista ja eläinten kasvatusmetodeja koskevista ratkaisuista lähtien.
Eläimiä kunnioittavat kasvatusmetodit ja hygieeniset olosuhteet ovat kuitenkin tärkeimpiä tekijöitä sille, miksi esimerkiksi Suomessa voidaan kasvattaa sikoja ja broilereita ilman antibiootteja. Esimerkiksi eläinten kokema stressi vaikuttaa suuresti niiden terveyteen ja sitä kautta myös lääkitsemisen tarpeeseen. Tuotteiden ja raaka-aineiden alkuperän selvittämisessä ei ole siis kyse vain arvovalinnasta, vaan myös terveydestämme, kuten useat tutkimukset ovat antibioottien käytön suhteen osoittaneet. Samalla se on askel kohti lihateollisuutta, jossa tuotantoketju rakennetaan lähtökohtaisesti eläinten hyvinvointia ajatellen.
Myös kuluttajat ovat entistä tietoisempia ja valveutuneempia ostamiensa hyödykkeiden alkuperästä. Keskustelu antibioottien käytön ympärillä on edistänyt ihmisten tietoisuutta lihantuotannosta ja johtanut heitä valitsemaan vastuullisempia tuotteita. Kestävämmät tuotantotavat ovatkin paitsi välttämätöntä hyvinvoinnille, myös väistämätön kehitysaskel jokaiselle yritykselle, kun tarkastelemme kannattavuutta myös tulevaisuudessa. Hinta ei ole kestävä kilpailuase – tuotteen laatu ja kestävyys ovat, ja asiakkaat valitsevat yhä useammin hyllystä vastuullisesti ja läpinäkyvästi tuotetun tuotteen.
Suomalaista broileria, jonka kasvatuksessa ei ole käytetty lainkaan antibioottia
Suomessa laki kieltää antibioottien rutiininomaisen käyttämisen maataloudessa eläinten kasvun edistäjänä tai sairauksien ehkäisyssä. Antibiootteja saa käyttää ainoastaan yksittäisen eläimen sairauden hoitoon eläinlääkärin määräämänä ja valvonnan alaisuudessa. Eläintä ei myöskään saa teurastaa (tai lypsää) ennen kuin varoaika antibioottihoidon jälkeen on umpeutunut.
Tuotantolaitoksilla seurataan tiukasti valvontasuunnitelmia ja varoaikoja. Eläintilat tulee jo lähtökohtaisesti rakentaa siten, että eläimet kokevat mahdollisimman vähän stressiä ja voivat elää lajinomaisesti hygieenisissä olosuhteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa bakteerien leviämisen ehkäisyä rajoittamalla pääsyä eläinten elintiloihin sekä eläinten asianmukaista ruokintaa ja järjestelmällistä tautien ehkäisemistä ilman lääkkeitä.
Suomen suurimmat lihatoimittajat ovatkin todella tarkkoja raaka-aineiden alkuperästä ja laadusta, ja toinen toimittajista markkinoikin kanatuotteitaan antibioottivapaina. Näiltä toimittajilta myös Honkajoki saa raaka-aineensa mm. Poultry Protein Meal -tuotteen valmistukseen. Suomalainen lihan tuotantoketju on yksi maailman tarkimmin valvotuista ja säädellyistä lihateollisuuden ketjuista: raaka-aineet voidaan jäljittää aina tuotantotilalle saakka, ja säädösten sekä laatukriteerien noudattamista valvoo omavalvontasuunnitelman lisäksi moni viranomainen ja eläinlääkäri.
Poultry Protein Meal on puhdas, proteiinirikas raaka-aine esimerkiksi eläinten ruokaan
Poultry Protein Meal on ravinteikas proteiinivalmiste, jota käytetään muun muassa eläinten ruokien raaka-aineiden osana. Jauho sisältää 70 % helposti sulavaa proteiinia, runsaasti tärkeitä aminohappoja ja rasvoja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Se on valmistettu 100 % suomalaisista raaka-aineista – siksi olemme varmoja, että valmistuksessa käytetty raaka-aine on peräisin eläimistä, joita ei ole lääkitty antibiooteilla kasvatuksen aikana.
Valvomme aktiivisesti raaka-aineiden ja tuotteiden laatua, ja tuotteista tehdään useita erilaisia mikrobiologisia analyysejä sekä myyntierittäin että päivittäisillä linjastolta otettavilla testeillä. Noudatamme monitorointiohjelmaa, joka määrittelee muun muassa tehtävät tutkimukset, analyysi- ja näytteenottomenetelmät sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Merkittävässä roolissa on myös henkilöstömme korkea ammattitaito, johon panostamme jatkuvasti järjestämällä koulutuksia ja huolehtimalla heidän hyvinvoinnistaan töissä.
Tärkein tehtävämme on toimittaa asiakkaillemme korkealaatuisia tuotteita, jotka ovat todistettavasti 100 % puhtaita ja turvallisia. Se on edellytys toimintamme jatkumiselle ja vahvin kilpailuetumme maailmalla, ja haluamme varmistaa, että yrityksellämme on korkein mahdollinen asiantuntemus laatuvaatimukset täyttävien tuotteiden tuottamiseen.
Lähteet:
– Reducing antimicrobial use in food animals; Science 29 Sep 2017: Vol. 357, Issue 6358, pp. 1350-1352 [https://science.sciencemag.org/content/357/6358/1350]
– Interagency Coordination Group on Antimicrobial Resistance IACG; No Time to Wait: Securing the future from drug-resistant infections; April 2019 [https://www.who.int/news-room/detail/29-04-2019-new-report-calls-for-urgent-action-to-avert-antimicrobial-resistance-crisis]
– Antibiotics in agriculture and the risk to human health: how worried should we be?; Evol Appl. Mar 2015: 8(3), pp. 240–247 [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4380918/]
– Monitoring of antibiotic resistance; Finnish Food Authority [https://www.ruokavirasto.fi/en/farmers/animal-husbandry/animal-medication/monitoring-of-antibiotic-resistance/]
– Eläinten lääkitsemisen valvonta 2018; Finnish Food Authority report; 28.5.2019 [https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/elaintenpito/elainten-laakitseminen/elainten_laakitsemisen_valvonta_2018.pdf]
