Sivutuotteen riskiluokitus ohjaa sen käsittelyä ja jalostusmahdollisuuksia
Eläinperäiset sivutuotteet on mahdollista hyödyntää erilaisten hyödykkeiden ja energian tuotannossa viimeistä grammaa myöten, kun käytössä ovat oikeat tuotantomenetelmät ja teknologiset ratkaisut. Asiallisesti käsiteltyinä sivutuotteet ovat hyvin tärkeiden resurssien lähde, mutta väärin käsiteltyinä myös potentiaalinen terveysuhka. Se, miten eläinperäiset sivutuotteet hyödynnetään tai määritellään, on kuitenkin erilainen eri puolilla maailmaa.
Euroopan unionin alueella eläinperäisiä sivutuotteita sekä niistä valmistettuja tuotteita säätelevät useat eri kansalliset ja kansainväliset asetukset. Suomessa sivutuotteita koskeva lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista. Honkajoki Oy:n linjastoille tuodaan valtaosa kaikista Suomen lihateollisuudessa syntyneistä sivutuotteista. Siellä ne käsitellään EU:n ja Suomen lakien vaatimalla tavalla, ja niistä jalostetaan raaka-aineita eri teollisuudenalojen hyödykkeiden valmistukseen.
Lukuaika: 7 minuuttia.
Sivutuotteen riskiluokitus ohjaa sen käsittelyä ja jalostusmahdollisuuksia
Suomessa syntyy vuosittain yli 250 000 tonnia eläinperäistä ainesta lihateollisuuden sivutuotteena. Ne on mahdollista hyödyntää erilaisten hyödykkeiden ja energian tuotannossa viimeistä grammaa myöten, kun käytössä ovat oikeat tuotantomenetelmät ja teknologiset ratkaisut. Se, miten eläinperäiset sivutuotteet hyödynnetään tai määritellään, on kuitenkin erilainen eri puolilla maailmaa.
Euroopan unionin alueella eläinperäisiä sivutuotteita ovat ne eläimet tai osat eläimistä, joita ei kaupallisista tai terveydellisistä syistä saa käyttää ihmisten ruokana. Näitä ovat esimerkiksi luonnollisesti tai sairauksiin kuolleet eläimet sekä tietyt eläinten teurastuksen yhteydessä syntyneet sivutuotteet, kuten sorkat, selkäranka ja aivot. Valtaosa sivutuotteista on peräisin terveistä eläimistä, joiden lihasta tehdään ruokaa ihmisille. Siitä huolimatta kaikki sivutuotteet on joko hävitettävä polttamalla tai käytettävä tiettyjen johdettujen tuotteiden valmistuksessa.
Asiallisesti käsiteltyinä sivutuotteet ovat hyvin potentiaalinen ravinteiden ja tärkeiden resurssien lähde, mutta väärin käsiteltyinä myös potentiaalinen tautien levittäjä. Siksi eläinperäisiä sivutuotteita sekä niistä valmistettuja tuotteita säätelevät Euroopan alueella useat eri kansalliset ja kansainväliset asetukset. Suomessa sivutuotteita koskeva lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista.
Tarkasti säädeltyä toimintaa Suomessa ja EU:ssa
Euroopassa kattolakina toimivat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1069/2009/EY ja sitä täydentävä komission asetus 142/2011/EU. Asetusten tavoite on ehkäistä epidemioita ja edistää yleistä terveyttä, ja ne koskevat kaikkia EU:n alueella sivutuotteiden kanssa toimivia yrityksiä. Sivutuoteasetus ottaa kantaa koko tuotantoketjuun aina sivutuotteiden keräilystä niistä johdettujen lopputuotteiden käyttöön.
Vaikka suuret linjat ovatkin yhtenäiset EU:n alueella, käytännöt voivat poiketa toisistaan jäsenmaiden välillä. Sivutuotelaissa on paljon poikkeuksia, joilla helpotetaan sivutuotteiden käsittelemistä tietyillä alueilla. Suomessa sivutuotelainsäädännön noudattamista ohjaa ja valvoo Aluehallintovirasto AVI omalla toimialueellaan. AVI myös arvioi kuntien sivutuotevalvonnan järjestämistä ja toteutumista. Käsittelylaitosten toimintaa valvoo ja niiden luvat myöntää Ruokavirasto. Viime kädessä käsittelylaitosten sivutuotteiden luokituksen päättää Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärit ja lihantarkastajat, jotka työskentelevät muun muassa teurastamoilla.
Lisäksi Suomessa on sivutuotelaki 517/2015 ja sen nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus 783/2015 eläimistä saatavista sivutuotteista. Ne sisältävät EU:n asetusten Suomessa toteuttamiseen liittyviä helpotuksia, jotka koskevat sivutuotteiden ja niistä valmistettujen tuotteiden käsittelyä ja hävitystä. Laissa luetellaan myös sivutuotteiden käsittelyä valvovat viranomaiset ja niiden tehtävät.
Sivutuotteet jaetaan kolmeen kategoriaan niiden riskiluokan mukaan
Eläinperäiset sivutuotteet jaetaan terveysriskin perusteella luokkiin 1–3, joista luokan 1 sivutuotteilla on korkein riskiluokitus. Vastaavasti luokan 3 sivutuotteiden riskiluokitus on matalin, joten niillä on myös eniten käyttö- ja jatkojalostusmahdollisuuksia. Jokaisen luokan sivutuotteita on käsiteltävä omilla linjastoillaan.
Luokka 1 sisältää tietyt märehtijöiden ruhojen osat, kuten selkäytimen ja aivot, sekä kaikki terveet, maatiloilla luonnollisesti kuolleet märehtijät. Luokka sisältää myös sellaisten eläinten kokonaiset ruhot ja osat, joiden epäillään sairastaneen TSE-tauteja (ihmisiin ja eläimiin tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat) tai muuta ihmisiin ja eläimiin leviävää sairautta. Samoin eläimet, joissa on jäämiä ihmisten terveydelle haitallisista tai laittomista aineista, kuuluvat luokkaan 1.
Luokka 2 on riskiluokitukseltaan alhaisempi ja sisältää terveet, maatiloilla luonnollisesti kuolleet siat ja siipikarjan. Luokka sisältää myös ne eläinperäiset sivutuotteet, joissa on epäpuhtauksia tai sallitun rajan ylittäviä jäämiä sallituista aineista. Riskiluokitukseltaan alhaisin luokka 3 on aineskannaltaan laajin. Se sisältää käytännössä kaikki teurastettujen ja kaadettujen eläinten ruhot, ruhonosat, rasvat ja sivutuotteet, jotka laatunsa puolesta kelpaavat ihmisravinnoksi, mutta joita ei kaupallisista syistä ole tarkoitettu ihmisten ravinnoksi. Näissä eläimissä ei ole ollut ihmiseen tai eläimiin tarttuvia tauteja.
Tarkka sivutuoteluokitus sisältää laajasti kaikki lihateollisuuden sivuvirtojen ja muiden eläinperäisten sivutuotteiden luokat. Se ohjaa esimerkiksi sen, miten elintarviketeollisuuden ruokajäte, muista maista tulleiden eläinten sivutuotteet sekä muut kuin tuotantoeläimet tulee käsitellä. Tarkkaan luokitukseen voi tutustua esimerkiksi Ruokaviraston sivuilla.
Sivutuotteista laadukkaiksi ja korkealaatuisiksi tuotteiksi teollisuuteen
Honkajoki Oy on Suomen johtava eläinperäisten sivutuotteiden käsittelijä, ja valtaosa kaikista Suomen lihateollisuudessa syntyneistä sivutuotteista tuodaan Honkajoen linjastoille prosessoitavaksi. Siellä ne käsitellään EU:n ja Suomen lakien vaatimalla tavalla, ja niistä jalostetaan raaka-aineita eri teollisuudenalojen hyödykkeiden valmistukseen.
Luokan 1 sivutuotteita voidaan hyödyntää ainoastaan sellaisissa tuotteissa, joita ei käytetä eläinten ruokien valmistuksessa, jotka eivät ole kosketuksissa ihmisiin tai joita ei levitetä maahan. Honkajoella luokan 1 tuotteiden rasvoista voidaan jalostaa raaka-ainetta biodieseliin. Luokan 1 jauhot hyödynnetään energiantuotannossa polttoaineena teollisuuden suurissa rinnakkaispolttolaitoksissa tai sementtiteollisuuden kiertouuneissa.
Luokan 2 sivutuotteista jalostetaan kuumentamalla ja kuivaamalla jauheita, joita käytetään raaka-aineena turkiseläinten ruoissa. Jauheesta valmistetaan typpi- ja fosforipitoista raaka-ainetta myös lannoitteisiin. Orgaanisen lannoitteen ravinteet imeytyvät maahan helpommin ja pitkäkestoisemmin sekä parantavat maaperän laatua kestävästi. 2-luokan sivutuotteiden rasvat taas voidaan hyödyntää teknisissä käyttöyhteyksissä, ja suurin osa rasvoista menee biodieselin valmistukseen.
Luokan 3 sivutuotteista valmistetaan proteiinijauheita ja rasvoja laajempaan teollisuuskäyttöön. Sivutuotteista valmistettavat proteiinijauheet ovat ravintorikas raaka-aine esimerkiksi lemmikkieläinten ruokiin, joiden valmistuksessa voidaan käyttää myös luokan 3 rasvoja. Lisäksi rasvoja hyödynnetään laajasti esimerkiksi biopolttoaineissa, kosmetiikassa ja lääketeollisuudessa. Tiettyjä luokan 3 sivutuotteita voidaan myös viedä tuoreena turkisrehukeittiöille.
Vastuullinen käsittely alkaa tuotantoketjun alkujuurilta
Toiminta-alueemme kattaa Lappia lukuun ottamatta koko Suomen. Tuolla alueella on kymmeniä tuhansia maatiloja ja teurastamoita, joilta noudamme raaka-aineemme. Keräilemme maatiloilla kuolleet tuotantoeläimet sekä lihanleikkaamoilla ja teurastamoilla syntyneet eläinperäiset sivutuotteet, ja kuljetamme ne tehtaillemme. Järjestämme kuljetuksen aina mahdollisimman pian tiedon kuljetustarpeesta saatuamme, sillä nopea nouto ehkäisee bakteerien syntymistä ja edistää raaka-aineiden hygieenistä ja turvallista käsittelyä. Se on myös avaintekijä raaka-aineiden laadunhallinnassa.
Kunkin luokan sivutuotteet varastoidaan ja käsitellään aina erillisissä kuljetuskonteissa, ja niiden siirtoon käytetään erillisiä kuljettimia ja laatikoita. Raaka-aineet on eroteltu omiin luokkiinsa jo ennen kuljettamista, mutta erät tarkistetaan vielä huolellisesti uudelleen ennen tuotannon aloittamista. Sekaannukset sivutuotteiden lajittelussa ovat todella harvinaisia, mutta jos sekaannus sattuu, siirretään kaikki samassa kuljetuserässä saapuneet sivutuotteet korkeamman riskiluokan kategoriaan.
Hygieeniset tuotanto- ja käsittelymenetelmät ovat Honkajoen tuotteiden valmistuksen pohja, ja kukin sivutuoteluokka käsitellään riskiluokituksen mukaan. Renderöintiprosessissa sivutuotteet kuivataan ja steriloidaan, ja niistä erotellaan rasva- ja proteiinijakeet. Tämän jälkeen rasva puhdistetaan sekä proteiinipitoinen aines jauhetaan, lisäaineistetaan ja pakataan. Kaikki sivutuotteiden parissa työskentelevät noudattavat tarkasti lakien asettamia hygieniakäytäntöjä.
Valvomme aktiivisesti raaka-aineiden ja tuotteiden laatua, ja tuotteista tehdään useita erilaisia mikrobiologisia analyysejä sekä myyntierittäin että päivittäisillä linjastolta otettavilla testeillä. Noudatamme monitorointiohjelmaa, joka määrittelee muun muassa tehtävät tutkimukset, analyysi- ja näytteenottomenetelmät sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Monitorointiohjelma koostuu lakisääteisistä hyvien hygieenisten käytäntöjen ja tuotantotapojen menettelytavoista. Toimitamme asiakkaille ainoastaan tuotteita, jotka täyttävät niille asetetut vaatimukset.
